virkailijoiden tehtävät

Sihteeri:

• pitää tarkkaa huolta kokouksen puheenvuoroista ja päätöksistä
• asiakirjojen ja pöytäkirjojen puhtaaksi kirjoittaminen
• kokouksen suunnittelu puheenjohtajan kanssa
• varaa kokoustilat
• huolehtii kaikki tarvitavat paperit kokouspaikalle, varmistaa myös että kokoustilassa on tarvittavat apuvälineet (esim. piirtoheitin)

Puheenjohtaja:

• avaa ja johtaa kokousta
• varmistaa että sääntöjä noudatetaan
• valmistaa esityslistat kokouksiin sihteerin kanssa
• ohjaa äänestyksen ja valien toimintaa
• varmistaa että kokouksesta laaditaan pöytäkirja ja että se on tehty oikein

Kokoukseen osallitujien tehtävät:

• tutustutaan ennen kokousta kokouskutsuun ja esityslistaan
• valmistaudutaan päätösaisioiden käsittelyyn
• muistiinpanojen tekeminen kokouksen aikana
• puheenvuorojen pyytäminen käden nostolla tai sanomalla esim. "Puheenjohyaja, Luukkonen"
• puheenvuoron pitäisi olla rakentava ja jäsentävä (lyhyempi ja selkeämpi aina parempi)
• luetaan pöytäkirja kokouksen jälkeen
• toteutetaan sovitut päätökset

kokouksen paperisota

Jokaisesta kokouksesta täytyy tehdä oma pöytäkirja. Pöytäkirjaan merkitään nämä asiat:

• aika
• paikka
• läsnäolijat
• kokouspykälät:

1. 1.§kokouksen avaus
2. 2.§Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3. 3.§ Kokouksen järjestäytyminen
4. 4.§ Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi
5. 5.§ Ilmoitusasiat
6. 6.§ Kuukausisuunnitelman ja –budjetin hyväksyminen
7. 7.§ Messuedustajan valinta
8. 8.§ Muut asiat
9. 9.§ Kokouksen päättäminen

• liitteet
• puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitukset

Pöytäkirjamalleja ovat:

1. päätöspöytäkirja
2. selostuspöytäkirja
3. keskustelupöytäkirja

Kokouksen asiankäsittelykaava

Asiankäsittelykaavassa on kymmenen kohtaa, ja ne ovat:

1. Asian esittely
2. kesksutelun avaaminen
3. keskustelun lopettaminen
4. yhteenveto: asiakysymys tai henkilövalinta --->Päätös; äänestys tai vaalit
5. äänestysjärjestyksen päättäminen/vaalimenettely
6. äänestystavan päättäminen/vaalitapa
7. äänenlaskijoiden valinta
8. äänestystoimitus/vaalitoimitus
9. äänestyksen tulos ja päätös/vaalin tulos ja päätös
10. asian käsittelyn lopettaminen

kokouksen suunnittelu

Kun kokousta aletaan suunnitella tarvitaan sille sopiva kokouspaikka. Kokoukselle on myös hyvä suunnitella nämä kolme asiaa:

• Mikä on kokouksen tarkoitus?
• Mitä kokouksella yritetään saavuttaa?
• Mikä viesti halutaan välittää muille?

Mietitään myös millä tavoin viesti kommunikoidaan yleisölle. Näitä tapojat ova:

• Hienon multimediaesityksen välityksellä
• Luennoimalla, kalvojen tai videon avustamana
• Tuote-esittelyn avulla
• Vuorovaikutuksessa yleisön kanssa
• Käyttämällä useita keinoja yhtäaikaisesti

Hankitaan julkaisulupa sellaiselle aineistolle, jota aijotaan julkaista, esim. kokoustiedotteessa. Jos keskustelu on kokouksen keskeinen osio, lähetetän osallistujille keskustelua koskevat aineistot/perustiedot pari viikkoa etukäteen. Valmistaudutaan viime hetken keskustelijamuutoksiin; vaihtoehdot valmiiksi.

Yhdistyksen jäsenille tehdään kokouskutsut, jossa kerrotaan yhdistyksen nimi, aika, paikka, esityslista ja hallitus.

yhdistyksen perustaminen ja rekisteröinti

Ensimmäiseksi keksitään aihe yhdistykselle, esim. vanhusten auttaminen. Sitten kootaan vähintään kolmen ihmisen kokoonpano ja pidetään perustava kokous. Yhdistykselle tehdään säännöt ja laaditaan peruskirja. Osa säännöistä on jo valmiiksi annettuja valtiolta. Säännöissä pitää olla ainakin nämä asiat:

• nimi
• kotipaikka
• jäsenten velvollisuudet
• jäsenten oikeudet
• yhdistyksen hallitus
• tilintarkastajat
• kokous
• kokoustapa ja -aika
• varojen käyttämine, kun yhdistys lopettaa toimintansa
• yhdistyksen nimenkirjoittajat

Yhdistykselle valitaan sihteeri, puheenjohtaja ja muut tarvittavat virkaihmiset. Puheenjohtaja allekirjoittaa peruskirjan.

Jos halutaan, yhdistyksen voi rekisteröidä soittamalla yhdistysrekisteriin. Rekisteröidyllä yhdistyksellä on kumminkin etuja mitä rekisteröimyttämöllä yhdistyksellä ei ole. Rekisteröidyn yhdistyksen etuja ovat:

• Rekisteröidyn yhdistyksen hallitus on vastuussa yhdistyksen toiminnasta. Jos ryhmää ei ole rekisteröity, jäsenet ovat henkilökohtaisessa vastuussa toiminnasta.
• Rekisteröity yhdistys on virallinen yhdistys, joka voi hakea rahoitusta projektia varten ja saada avustuksia kaupungin ja valtion virastoilta.
• Yhdistykselle voi avata tilin pankissa.
• Voi saada luvan kerätä rahaa.
• Voi anoa joitakin kokoontumistiloja käyttöön ilmaiseksi tai halvemmalla.
• Ulkopuoliset ihmiset luottavat enemmän rekisteröityihin yhdistyksiin, ja useammat ihmiset liittyvät rekisteröityyn yhdistykseen.
• On helpompi tehdä yhteistyötä muiden yhdistyksien ja viranomaisen kanssa ja tehdä sopimuksia.

Enemmän luomua

Ikaalisten puutarha on yksi Suomen suurimmista luomualan puutarhayrityksistä.

Ikaaliseten puutarha on perustettu vuonna 2000, jolloin heidän energian lähteenä oli kaasu. Mutta kaasun hinnan nopea nousu johti siihen että he vaihtoivat hakkeeseen. Lämpögeneraattorin investointi laskettiin saada takaisin kolmessa vuodessa. Lämpögeneraattori antaa myös puolet enemmän tehoa, kuin kaasu ja kasvihuone pysyy lämpimänä myös valojen ollessa sammuksissa.

Päätuotteena tomaatti

Ikaalisten puutarhan pääluomotuote on tomaatti, jonka lisäksi viljellään myös paprikaa ja ruukkusalaattia.

Enemmän kotimaista energiaa

EU:n parlamentti on ehdottanut turpeen irroittamsita uusiutumattomien energianlähteiden luettelosta on Suomelle tajolla suuria mahdollisuuksia. Ikaalisten puutarhalla käytetään kotimasita uusiutuvaa polttoainetta, voisi merkittävästi lisätä muissakin tutannoissa. Onhan se ympäristöystävällistä ja se auttaa pusäyttämään ilmastonmuutosta. Onhan Ikaalisten tunnuslause "luomussa maistuu tulevaisuus".

referaatti

Referaatissa kerrotaan lyhyesti alkuperäisen tekstin olennaisin sisältö. Yksityiskohdat ja esimerkit jätetään pois. Suositeltava pituus on noin kolmasosa alkuperäisestä tekstistä. Omia kommentteja ei lisätä tekstin joukkoon. Mutta teksti kirjoitetaan omin sanoin, ei lainata suoraan alkuperäisestä tekstiä. Referaatin asiat voi esittää samassa järjestyksessä kuin alkuperäisessä tekstissä, mutta se ei ole välttämätöntä. Jokaista kappaletta ei myöskään ole pakko referoida.

Ennen kuin aloittaa kirjoittaa referaattia, täytyy lukea alkuperäinen teksti huolellisesti. Merkitään pääasiat ja avainsanat, ja perehdytään tekstin rakenteeseen. Sitten suunnitellaan mitä laitetaan referaattiin ja mitä voi jättää pois. Lopuksi vielä tarkastetaan alkuperäinen teksti, että kaikki olennainen on mukana referaatissa.